Arvioitava oppimistehtävä: Sisäisen tarkastajan työtehtävät ja osaamistarpeet

Ennen tehtävän tekemistä minulla oli melko kapea yleiskuva sisäisen tarkastajan roolista. Kirjanpitäjänä olen tottunut työskentelemään tilintarkastajan kanssa, mutta sisäistä tarkastajaa en ole vielä urani aikana kohdannut. Oppimistehtävä on osoittanut erittäin laajaksi ja monien erilaisten viitekehysten yhdistäminen oikeaan asiakokonaisuuteen on osoittautunut vaativaksi ja aikaa vieväksi prosessiksi. Sisäisen tarkastajan työ vaikuttaa monipuoliselta ja jatkuvaa ajantasaisuutta vaativana asiantuntijatuntijatyönä. 

Sisäinen tarkastus organisaatiossa

Sisäinen tarkastuksen toiminto on jokaisessa organisaatiossa erilainen. Tärkeintä on, että se palvelee organisaation tarpeita ja auttaa sitä saavuttamaan päämäärät. Sisäisen tarkastajan tehtävänä on tuottaa organisaatiolle riippumatonta arviota riskiehallinnasta, valvonnasta ja johtamis- ja hallintoprosesseista sekä neuvoa, fasilitoida ja kouluttaa organisaatiota riskeistä ja valvonnasta. (Ratsula, 2022)

Sisäisen tarkastajan työ on usein hyvin itsenäistä. Monissa organisaatioissa sisäisen tarkastajan tehtävää hoitaa yksi työntekijä, eikä yrityksen sisällä näin ollen ole kolleegaa, jonka kanssa voisi vaihtaa ajatuksia työtehtäviin liittyen. Usein koulutustilaisuudet, seminaarit ja verkostotapaamiset ovat sisäiselle tarkastajalle erityisen arvokkaita. (Ratsula, 2022)

Sisäisen tarkastajan palvelut

Sisäinen tarkastaja voi tarjota organisaation johdolle ja hallitukselle riippumatonta ja objektiivista arviointi ja varmistus- palvelua tai konsultointipalvelua, joka keskittyy neuvontaa, ohjaukseen ja koulutukseen. Arviointi- ja varmistuspalvelua tuottaessa sisäinen tarkastaja määrittelee itse tarkastuksen luonteen ja laajuuden, perustuen tarkastussuunnitelmaan. Tehtävässä tarkastaja toimii riippumattomana arvioijana. (Ratsula, 2022)

Konsultointi taas toteutetaan organisaation pyynnöstä, ja sisältö määräytyy asiakkaan tarpeiden mukaan. Konsultointi voi sisältää esimerkiksi prosessien kehittämistä, riskienhallinnan tukemista tai henkilöstön kouluttamista. (Ratsula, 2022)

Kuka voi olla sisäinen tarkastaja

SIsäisellä tarkastajalla tulee olla asemaan ja vastuualueisiin soveltuvat tiedot, taidot ja kyvyt, jotka ovat suhteessa kokemuksen tasoon. He voivat tarjota palveluja vain niiltä osin, joihin heillä on tai joihin he voivat kehittää tarvittavan ammattitaidon. Tehtäväkenttä on laaja, jonka vuoksi yksittäisen tarkastajan ammatillinen osaaminen vaihtelee. Tehtävä vaatii myös IIA:n kansainvälisten standardien tuntemusta ja ammatillisen ohjeistuksen noudattamista. Ammattitaidon kehittämiseksi ja osoittamiseksi voi hankkia ammatilliset pätevyydet, joita ovat tällä hetkellä seuraavat:

* Certified Internal Auditor (CIA), kansainvälisesti tunnustettu sisäisen tarkastuksen ammattitutkinto.

* Internal Audit Practitioner (IAP): Sisäisen tarkastuksen ammatillisen ohjeituksen tutkinto ( CIA osa 1)

* Certification in Risk Management Assurance (CRMA): Riskienhallinnan arvioinnin ammattitutkinto. 

Sisäistä tarkastusta ei ohjaa lainsäädäntö, jonka vuoksi sisäisellä tarkastajalle ei tarvitse olla mitään tiettyä koulutusta, mutta tehtävään pääsemiseksi vaaditaan usein soveltuva korkeakoulututkinto ja ammatillinen erikoistuminen sisäiseen tarkastukseen. Usein vaaditaan kokemusta taloushallinnosta, riskienhallinnasta ja tarkastehtävistä. 

Sisäisen tarkastajan tehtävään voidaan valita henkilö organisaation sisältä, mutta henkilön tulee täyttää tehtävää liittyvät riippumattomuusvaatimukset. Pääsääntö on, että valittava henkilö ei saa olla tarkastettavan toiminnnon vastuuhenkilö, eikä saa olla osallistunut ainakaan vuoteen toiminnon päätöksentekoon. (Ratsula, 2022) 

Sisäisen tarkastajan keskeiset osaamisalueet

Sisäisellä tarkastajalla tulee olla hyvät viestintä ja yhteistyötaidot. Tiedonkeruu perustuu usein haastatteluihin ja keskusteluihin eri yksiköiden kanssa, joten suullisen viestinnän on oltava rakentavaa, selkeää ja luottamusta herättävää. Hyvä vuorovaikutus edistää avoimuutta ja mahdollistaa tarkastuksen onnistumisen. 

Tarkastajan on lisäksi hallittava hallinto-, riskienhallinta- ja valvontaprosessit.

• Hallintoprosessien osalta arvioidaan, onko organisaation johtaminen, päätöksenteko ja vastuunjako selkeää ja läpinäkyvää. Lisäksi tarkastellaan, miten strateginen ohjaus toteutuu ja kuinka strategiaa käytännössä seurataan ja toimeenpannaan.
• Riskienhallintaprosesseissa tarkastaja arvioi, onko organisaatio tunnistanut keskeiset riskit, kuten taloudelliset, operatiiviset ja tietoturvariskit, ja miten niitä hallitaan.
• Valvontaprosessien osalta tarkastellaan, onko organisaatiolla käytössään riittävät kontrollipisteet esimerkiksi taloushallinnon, hankintojen ja tietojärjestelmien osalta, ja toimivatko ne suunnitellusti.

Sisäisen tarkastuksen tehtävässä on tärkeää hallita koko tarkastusprosessi. Tarkastajan tulee pystyä suunnittelemaan tarkastustoimeksianto, keräämään ja analysoimaan tietoa, raportoimaan havainnot ja suositukset sekä seuraamaan suositusten toteutumista käytännössä. Lisäksi sisäisen tarkastajan on osattava arvioida omaa osaamistaan suhteessa tarkastuksen kohteeseen. Mikäli tarkastuksen toteuttaminen edellyttää erityisosaamista, jota ei itseltä löydy, tulee harkita ulkopuolisen asiantuntija-avun tai konsultoinnin hyödyntämistä. (Ratsula, 2022)

Johtopäätökset

Tutustuessani sisäisen tarkastuksen kokonaisuuteen aloin pohtia, voisiko tämä tehtävä sopia minulle tulevaisuudessa. Kirjanpitäjän työtehtävät ovat digitalisaation myötä muuttumassa ja osin vähentymässä, mikä saa minut pohtimaan uusia uramahdollisuuksia. Sisäisen tarkastajan tehtävä voisi olla luonteva jatkumo uralleni.

Digitalisaation kehitys vaikuttaa myös sisäisen tarkastuksen kenttään. Työssä hyödynnetään yhä enemmän data-analytiikkaa, tekoälyä ja automaatiota, ja tarkastustoiminta muuttuu entistä reaaliaikaisemmaksi. Samalla organisaatiot kohtaavat uusia ja monimutkaisempia riskejä, kuten kyperuhkia ja ilmastoriskejä. Periaatteessa sisäisen tarkastajan työ kohtaa monia samoja haasteita kuin taloushallinnon ammattilaisen työ - mutta samalla se tarjoaa mahdollisuuden kehittyä asiantuntijana ja vaikuttaa organisaation toimintaan laajemmin ja strategisemmin. 

Yhtenä haasteena näkisin omat viestintätaitoni. Sisäiseltä tarkastajalta edellytetään hyviä vuorovaikutustaitoja, mutta uskon, että introvertti luonteeni voisi kuitenkin sopia hyvin tarkastajan itsenäiseen ja analyyttiseen työskentelytapaan. YAMK-opinnoissani, Kyllikki Valkealahden vetämässä muutoksen johtamisen opintokokonaisuudessa, perehdyimme persoonallisuusteorioihin. Osana opintoja teimme 16 Personalities -testin, jonka perusteella persoonallisuustyypikseni määrittyi INTJ – "arkkitehti". Tämä tarkoittaa, että olen introvertti, intuitiivinen, ajatteleva ja järjestelmällinen – piirteitä, jotka tukevat sisäisen tarkastajan roolia. Arkkitehti-persoonatyypin vahvuuksia ovat strateginen ajattelu, looginen päättely ja kehittämisorientoituneisuus. Koen erityisen vahvana taipumuksen itseni kehittämiseen sekä halun parantaa ja tehostaa työprosesseja. Nämä ominaisuudet voisivat tukea minua sisäisen tarkastajan tehtävässä, jossa korostuvat jatkuva oppiminen, kokonaisuuksien hahmottaminen ja organisaation toiminnan kehittäminen. 

Sisäisen tarkastajan tulee olla ennakkoluuloton ja kyetä tarkastelemaan asioita ilman valmiita oletuksia tai ennakkokäsityksiä. Hänen ajatteluunsa ei tulisi ulkopuolelta vaikuttaa, vaan raportoinnin tulee perustua puolueettomasti kerättyyn ja todennettavissa olevaan tietoon. Pohdin, olisinko itse kykenevä objektiiviseen ajatteluun – koen tämän olevan oppimisen paikka, jota voisin tarkastella syvällisemmin myös oman elämäni näkökulmasta. 

Lähde: 

Ratsula, N. (2022). Sisäinen tarkastus 1: Sisäisen tarkastajan tehtävä, asema ja käytännön organisoituminen [Verkkokurssi]. Eduhouse. https://app.eduhouse.fi/palvelu/koulutuskokonaisuudet/38071722-sisainen-tarkastus/38071686-sisainen-tarkastus-1-sisaisen-tarkastajan-tehtava-asema-ja-kaytannon-organisoituminen